Käyttökokemus: kestävä mutta meluisa

Nyt ollaan asuttu 9kk ja kaikenlaisia havaintoja ja käyttökokemuksia (positiivisia ja negatiivisia) on uudesta talosta tullut. On joitakin materiaaleja ja pintoja jotka ois voinut valita toisin, mutta niistä sit myöhemmin jotakin.

Mutta lattiasta asiaa.
Laminaatista ei ollut aiempaa kokemusta kun sellaista meillä ei ole ennen ollut. Parketin olisi myös voinut valita, tosin siitä olisi joutunut maksamaan extraa. Laminaatti valittiin kuitenkin lähinnä siksi että olisi kestävämpi kuin edellisessä asunnossa hakkautunut parketti.

Mitään vertailuja tms. ei tarvinnut eri laminaattien välillä tehdä kun sisään kannettiin LOC Floor laminaattia, käyttöluokka 32, kosteussuojattu, antistaattinen, 15 vuoden takuu. Hintaluokaltaan käsittääkseni keskivälissä, n. 17eur/m2. Haluttiin vaaleahko lattia tuomaan kotiin tilan tuntua ja valoisuutta. Ja yksisauvaisena jotta on tasavärisempi.

Kestävää on, se on saletti. Kestää leluilla paukuttelun, astioiden putoamiset ym. tipahtelut ja tavaroiden siirtelyt. Mitään jälkiä lattiaan ei ole tullut.
Laminaattia on sanottu kylmäksi, ja sellainen se vähän on, sanoisin että kalsa. Toisinaan kaipaa villasukkia. Mutta riippuu myös kohdista että missä lämmitysputket kulkevat. Paikoin on niin lämmintä että siihen tekee mieli jäädä seisomaan. Mattoja meillä ei käytetä kuin olohuoneessa.
Lattia on meluisa, siinä ei voi kävellä äänettömästi mitenkään, suhisee ja kopisee. Tuntuu että lattialeikeissä ainakin äiti tarvitsisi toisinaan kuulosuojaimet, KOVA METELI KÄY.
Liukas tämä meidän laminaatti ei kuitenkaan ole.

Puhtaanapito on haastavaa kun kaikki lika ja tahrat näkyvät, jalkapohjan- ja sormenjäljet ym. lapsen lääppäisyt, lisäksi mopilla pitää ottaa tarkasti ettei jää pesurantuja siitäkin. Myöskään tuollaisella kuivanihkeällä mopilla heiluttelu ei mielestäni saa lattiaa tarpeeksi puhtaaksi. Totesin että paras tapa onkin pestä kostealla rätillä käsin, jotta saa tarpeeksi kovan kitkan pesuvälineen ja lattian väliin. (Tätä en kuitenkaan ole jaksanut vielä kaikkialla huoneissa tehdä, ehkä jouluksi…)

Uudessa osoitteessa nyt

Viikonlopulla rykäsimme miehen kanssa kaksistaan muuton. Meni niin nopeaan tämä muutto, että posti kääntyy meille tänne vasta huomenna. Rivariin jäi kyllä vielä kaappeihin sekalaista tavaraa, ihan omia käyttöjuttuja, että kirpparille menevää. Ne haetaan sitten joskus kun ehditään, ja siivotaan asunto myyntikuntoon. Tänään kuitenkin pitää hakea postilaatikosta nimikilpi ja pyykkiteline. Pääsisi kokeilemaan pyykkäystä uudella pesukoneella.

Täällä ei olla saatu vielä mitään tolkkua tavaroiden sijoitteluun, nyt vaatehuone on täynnä kuin turusen pyssy ja kaapit tyhjinä. Täytyisi vaikkapa oikein tehdä paperille suunnitelma mitä laitetaan mihinkin.
Mutta kyllähän sen näin muuttaessa tajuaa, että miten paljon ihmisellä on tavaraa jota ei oikeasti tarvitse. Varsinkin tällaisellä keräilijällä.

Kodilta tämä ei vielä tunnu, suuret odotukset oli, mutta ei olla vielä päästy oikeaan tunnelmaan.
Ilmastointi vaatii totuttelua, sen pitämä hurinaääni vie ajatukset hotellielämään.
Kävellessä laminaatista lähtee suihkiva ääni, meillä oli ennen täysin äänetön parketti joten outoa on. Kävely menee hipsutteluksi.
En meinanut saada eilen ruokaa kypsäksi uunissa millään, en eri toiminnoilla en eri asteilla. Aloin paistamaan perunalaatikkoa samoin kuin vanhassa uunissa, mutta ei toimi sama niksi tässä.

Edelleen muuten odotellaan että joku tulisi tekemään työt loppuun, ihan ei kyllä sovitussa aikataulussa ole talotehdas pystynyt töitä suorittamaan. Pisteet tippuu koko ajan…